MUUTAMAN LAKUPALAN MITTAINEN HISTORIIKKI

Kouvolan Lakritsin perustukset valettiin jo vuonna 1906 Viipurissa. Yritys polveutuu kahdesta viipurilaisesta toimijasta, vuonna 1906 toimintansa aloittaneesta Papulan Vesitehdas Oy:stä ja sen vuonna 1942 perustetusta sisaryhtiöstä Makeis- ja Mehu Oy:stä.

Lakritsin valmistuksen tarina alkoi jouluna 1945 puutteen ja säännöstelyn keskellä, kun valtiovalta jalomielisyydessään myönsi sodan jälkimainingeissa Uuteenkaupunkiin lähteneelle Makeis- ja Mehu Oy:lle pienen erän raaka-aineita sellaisen ylellisen herkun kuin lakritsin valmistamiseen.

Kun Makeis- ja Mehu Oy:n toiminta vuonna 1960 laajeni puitteissaan, koko makeistuotanto siirrettiin Kouvolaan, jonne myös Papulan Vesitehdas Oy oli päätynyt. Lakritsi niitti jo tuolloin mainetta mainiona tuotteena, olipa se yksi Makeis- ja Mehu Oy:n tähtiartikkeleista.

Muuton yhteydessä lakritsituotantoa päätettiin kehittää. Arvokasta tehtävää suorittamaan kutsuttiin Englannista asti lakritsikonsultti nimeltä H. Knoch, joka hienosääti valmistusreseptin sellaiseksi, kuin se vielä tänä päivänäkin on. Lakritsimarkkinoilla oli toki silloinkin monta tekijää, mutta Makeis- ja Mehu Oy:n lakritsi erottui herra Knochin käsittelyn jälkeen selkeästi kilpailijoista.

Uusi makuvivahde potkaisi lakritsin menekin hyvään nousuun ja yhtiön johto ajatteli, että pitäähän hienolla merkkituotteella olla myös hieno nimi – ENGLISH TASTE. Luonnollisesti nimi sai innoituksensa makeislakritsin alkuperämaasta Englannista ja olihan herran Knoch sopivasti sieltä kotoisin.

Englanti ei kuitenkaan taipunut silloin vielä suomalaisten suussa kovin  hyvin, edes rallienglanniksi, niinpä lakritsimme ystävät alkoivat nimitellä tuotetta valmistuspaikkansa mukaan. Yhtiön johto otti tästä onkeensa ja niin suosikkituotteesta tuli virallisestikin Kouvolan Lakritsi.

Makeis- ja Mehu Oy:n toiminta päättyi 1990. Kouvolan Lakritsin valmistus siirtyi samalla sisaryhtiölle ja suurimmalle osakkeenomistajalle Papulan Vesitehdas Oy:lle, joka oli aloittanut toimintansa 1.5.1906 Viipurissa limonadi- ja kivennäisvesitehtaana Papulan kaupunginosassa.

Makeis- ja Mehu Oy:n  kohtalotoverina myös Papula oli joutunut sodan vuoksi jättämään Viipurin vuonna 1944. Lappeenrannan kautta Papula oli päätynyt vuonna 1947 perustamaan Kouvolan Tornionmäkeen oman tehtaan. Alkuperäistä tehdasta on tietenkin moneen kertaan laajennettu ja kunnostettu, mutta samassa paikassa on Kouvolan Lakritsia tehty yhtäjaksoisesti vuodesta 1960 lähtien.

60-luvulla Papula pyöritti myös kahvila- ja leipomotoimintaa. Papulan Vesitehdas Oy:n ja Papulan Leipomon teollinen tuotanto päättyi 1971. Siihen mennessä virvoitusjuomia oli ehditty pullottaa kaikkiaan 65 vuotta. Juoma-alalla oli tuolloin menossa keskittymiskehitys, joka polki pienet valmistajat jalkoihinsa. Samalla leipomotoiminta oli kannattavuuskriisissä, lähinnä valtiovallan jääräpäisen säännöstelypolitiikan johdosta. Niinpä verraten varakas yritys lopetti oman valmistuksen ja jatkoi pelkästään omaisuudenhoitoyhtiönä, kunnes se aloitti taas toimintansa lakritsitehtailijana.

Papulan suurin rooli Kouvolan Lakritsin valmistajana oli vuosina 1990–1997. Välillä Kouvolan Lakritsin valmistus hieman laski, mutta kaikesta huolimatta markkinaosuus kasvoi. Papulan aikana lähdettiin myös kansainvälisille markkinoille ja niinpä vienti yli kymmenkertaistui tuona aikana.

Keväällä 2008 Timo Nisula osti Lakritsitehtaan yhdessä Mikko Vileniuksen kanssa. Vuonna 2014 Nisula siirtyi yksinomistajaksi. Samalla lakritsin vientiä lisättiin, nyt Kouvolan Lakritsia nautitaan muun muassa Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Kanadassa.

Kouvolan Lakritsi sai maakunnallisen yrittäjäpalkinnon

Kymen Yrittäjät myönsi vuoden 2015 maakunnallisen yrittäjäpalkinnon Kouvolan Lakritsille. Palkinnon saamiseen vaikuttivat lakutehtaan pitkä historia, toiminnan kehittäminen haastavinakin aikoina, positiivinen tunnettuus ja vahva paikallinen toiminta.

Lue lisää: http://www.yrittajat.fi/fi-FI/kymenyrittajat/jarjesto/maakunnallinen-yrittajajuhla/.

Lakutehtaan virstanpylväitä 

Merkittäviä hetkiä Kouvolan Lakritsin taipaleelta aina 1900-luvun alun Viipurista alkaen.

01.05.1906
Tehtailija Richard Ötzmann aloitti Papulan Vesitehdas Oy:n toiminnan Viipurissa Joseph Forstenin kanssa.

1918
Papulan Vesitehtaan omistus siirtyi Matti Kotoselle, joka jatkoi vesitehtailua aina viime sotiimme asti.

31.05.1942
Makeis- ja Mehu Oy:n toiminta alkoi Viipurissa. Yhtiön perusti Huhtamäki-Yhtymään kuuluneen Jalostaja Oy:n toimitusjohtajana toiminut Reino Olkku yhdessä veljensä Ilmari Olkun kanssa.

10.06.1944
Makeis- ja Mehu siirrettiin sodan jaloista Uuteenkaupunkiin.

17.06.1944
Viimeiset Makeis- ja Mehu Oy:n ja Papulan Vesitehdas Oy:n henkilöstöön kuuluneet poistuvat Viipurista. Papulan Vesitehdas Oy evakuoidaan Lappeenrantaan.

03.05.1947
Papulan Vesitehdas saa rakennusluvan teollisuusrakennukselle Kouvolan Tornionmäkeen.

1948
Papulan Leipomo aloittaa Kouvolassa.

1951
Papulan Kahvila avataan.

1960
Makeis- ja Mehu Oy:n makeistuotanto siirtyy Uudestakaupungista Kouvolaan. Suosiota saavuttaneesta lakritsista tulee nyt " Kouvolan Lakritsi". Herra H. Knoch hienosäätää reseptin.

1971
Papulan oma tuotanto lakkaa. Voimavarat keskitetään Makeis- ja Mehu Oy:n kehittämiseen.

1990
Makeis- ja Mehu Oy:n toiminta lakkaa ja  Papulan Vesitehdas Oy ryhtyy lakritsitehtaaksi. Kouvolan Lakritsilla on vankka markkina-asema ja reipas kasvuvauhti.

1995
Kouvolan Lakritsi valitaan Suomen parhaaksi lakritsiksi MTV3:n Suomen Paras -ohjelmassa.

1998
Papulan Vesitehtaan toiminta lakkaa ja Kouvolan Lakritsin valmistus siirtyy Erkki ja Minna Tarkkalalle. Tornionmäen tehdas remontoidaan suurilta osin ja lakritsin valmistuskapasiteetti nousee uusille lukemille.

03.04.2008
Kouvolan Lakritsille tulee uusi omistaja Makeisneuvos Oy:stä. Uusiksi tehtailijoiksi ryhtyvät Mikko Vilenius ja Timo Nisula

2014
Timo Nisula siirtyy Kouvolan Lakritsin yksinomistajaksi ja panostaa vientiponnistuksiin.

2015
Kouvolan Lakritsi sai Kymen Yrittäjien vuoden 2015 maakunnallisen yrittäjäpalkinnon.

Laku on maistunut muodossa jos toisessa historian monissa hetkissä 

Vuosien vilskeessä ja historian melskeissä lakritsia ovat mutustaneet monenmoiset kulinaristit  ja herkkua on käytetty myös lääkerohtona.

4000 eKr.
Lakritsi käytetään lääkekasvina laajalti Assyriassa, kaksoisvirtojen maassa.

1500 eKr.
Egyptiläiset käyttävät lakritsia lääkkeenä ja faaraoiden hautoihin laitetaan lakritsia matkaevääksi kohti tuntematonta.

360 eKr.
Aleksanteri Suuri valloitti Persian ja Kreikan aina Vähä-Aasiasta Egyptiin ja Intiaan. Tällä reissulla sotilaat käyttivät lakritsia marssikestävyyden lisäämiseksi ja lääkkeenä eri vaivojen hoitoon.

N. 270 eKr.
Roomalaiset käyttivät lakritsia marssiessaan autiomaassa.

N. 250–185 eKr.
Hannibal valtasi Italian ja käytti lakritsia lääkkeenä ja voimanantajana.

N. 1200 alkaen
Lakritsia valmistettiin ensimmäisen kerran teollisesti avotulella keittäen, jonka jälkeen keitoksen annettiin jähmettyä.

Shakespearen ajan espanjalaiset munkit saivat yksinoikeuden kasvattaa lakritsijuurta Yorkshiren kreivikunnassa lähellä pientä kaupunkia nimeltä PONTIFRACT.

1700-luku
Napoleon Bonaparte luotti lakritsiin lääkkeenä ja rauhoitti sillä hermojaan taistelujen timmellyksessä.

1760
Englantilainen George Dunhill lisäsi vahingossa lakritsiuutteeseen jauhoja ja sokeria ja tuli keksineeksi nykyisen makeislakritsin.

1890-luku
Suomessa elettiin kovan talouskasvun aikaa, nousukiidossa syntyi myös suomalainen makeisteollisuus, jonka tuotevalikoimaan lakritsi kuului alusta alkaen.

Maun alkulähteillä 

Lakritsin hyvä maku on peräisin lakritsikasvista, tarkemmin sen kuiville haudutetusta keitteestä. Lakritsikasvia viljellään laajalti aina Välimereltä Kiinaan asti. Nykypäivänä tärkeimmät viljelymaat ovat Turkki, Iran, Afganistan ja Kiina. Alunperin lakritsikasvi on kotoisin Välimereltä Afganistaniin ulottuvalta alueelta. Lakritsikasvin sukuun Glygyrrhiza kuuluu 18 lajia, joilla kaikilla on siniset kukat, päätepariset lehdet ja maanalaiset juurakot.

Kasvia tiedetään käytetyn lääkkeenä jo muinaisessa Egyptissä. Kreikkalaiset kutsuivat sitä nimeltä Glycyrrhiza, makea juuri. He arvostivat kasvin makeutta ja sen rauhoittavia ominaisuuksia.  Keskiajalla kasvia alettiin viljellä yleisesti. Nykyään lakritsikasvin juurta käytetään lakritsimakeisten lisäksi usein lääkkeissä peittämään pahaa makua ja yskänlääkkeissä limaa irrottavan ominaisuutensa vuoksi.